- Ennen Mazdan syysteloille laittoa oli vielä viimeisen rata-ajelun aika. Koska jäljellä olleet ratapäivät eivät oikein sopineet, päätin käydä kiertämässä rataa Ahveniston keskiviikkoharjoitusten aikana. Pääsinkin paikan päälle hieman puolen päivän jälkeen. Muuten järjestelyt ovat samat kuin suuremmilla "kaupallisilla" ratapäivillä, mutta hulina puuttuu. Tällä kertaa oli kuulemma myös normaalia vähemmän ajajia, joten vapaata rataa riitti.
- Paikalle oli tullut lähinnä kilpa-autoja, bemareita ja olipa yksi formula-autokin. Keli oli jälleen kostea ja ensimmäisellä ajopätkällä rata oli vielä märkä. Kauden viimeisen reissun tarkoituksena oli hioa ajotekniikkaa, saada tuntumaa autoon kesän laittojen jäljiltä ja tutustua rataan rauhallisesti oikein ajan kanssa. Kostea rata sopi hienosti tähän, koska vauhdit mutkissa oli pakko pitää pieninä. Nokialaiset eivät edelleenkään oikein pitäneet kostealla pinnalla.
- Toisella ajopätkällä tallensin ajon kameralle. Keli alkoi seljetä, aurinko paistoi ja rata alkoi kuivua. Samalla vauhti alkoi kasvaa ja kierrosajatkin paranivat. Suolenkillä yksi vasemmista mutkista jäi kuitenkin märäksi, mikä alkoi tuntua sitä enemmän mitä kuivemmaksi muu rata tuli. Kameratelineen kiinnitys jäi edellistä kertaa löysemmälle, mikä aiheutti ääneen ylimääräistä rapinaa. Lämmittelykierros meni noin kahteen minuuttiin, seuraava 1.55:een ja parhaat kierrosajat asettuivat 1.48:n pintaan. Nämä ovat epävirallisia "käsiaikoja".
- Paikalle oli tullut lähinnä kilpa-autoja, bemareita ja olipa yksi formula-autokin. Keli oli jälleen kostea ja ensimmäisellä ajopätkällä rata oli vielä märkä. Kauden viimeisen reissun tarkoituksena oli hioa ajotekniikkaa, saada tuntumaa autoon kesän laittojen jäljiltä ja tutustua rataan rauhallisesti oikein ajan kanssa. Kostea rata sopi hienosti tähän, koska vauhdit mutkissa oli pakko pitää pieninä. Nokialaiset eivät edelleenkään oikein pitäneet kostealla pinnalla.
- Toisella ajopätkällä tallensin ajon kameralle. Keli alkoi seljetä, aurinko paistoi ja rata alkoi kuivua. Samalla vauhti alkoi kasvaa ja kierrosajatkin paranivat. Suolenkillä yksi vasemmista mutkista jäi kuitenkin märäksi, mikä alkoi tuntua sitä enemmän mitä kuivemmaksi muu rata tuli. Kameratelineen kiinnitys jäi edellistä kertaa löysemmälle, mikä aiheutti ääneen ylimääräistä rapinaa. Lämmittelykierros meni noin kahteen minuuttiin, seuraava 1.55:een ja parhaat kierrosajat asettuivat 1.48:n pintaan. Nämä ovat epävirallisia "käsiaikoja".
- Kolmannella ajokerralla pääsin ajelemaan koneen sisäänajoa tekevän BMW -kilpurin perässä muutaman kierroksen verran. Vauhti tuntui olevan meikäläiselle juuri sopiva, bemarissa ei kuulemma kierroksia saanut nostaa viiden-viidenpuolen päälle. Paremmin rataa tuntevan perässä ajamisesta oli paljon hyötyä. Takavinkkelistä pääsi seuraamaan ajolinjoja ja erityisesti kaarteiden ottamista. Rata kuivui myös samalla, mutta sillan mäen jälkeinen suolenkin vasuri jäi vielä märäksi. Harjoittelu tuotti tulosta ja paras käsiaika kellotettiin 1.46:n pintaan.
- Kesä on takana ja Mazda kesti rata-ajelun plus muun rääkin hienosti! Ensi kevättä odotellessa täytyy antaa uusien projektien hautua.
No comments:
Post a Comment